*

PekkaSulamaa

Sähkömarkkinat murroksessa

Sähkömarkkinat ovat monella tapaa murroksessa: uusia pieniä tuotantolaitoksia tulee markkinoille, tukkusähkön hinnan sääriippuvuus lisääntyy (tuuli- ja aurinkovoiman yleistyessä), hintojen vaihtelevuus kasvaa. Vanha yksisuuntainen markkinamekanismi (tuotannosta siirron kautta kulutukseen) on muuttumassa kaksisuuntaiseksi, kun osasta sähkön kuluttajia tulee myös sen tuottajia ja kulutusjouston rooli tulee kasvamaan. Uusista sähkösopimuksista jopa 50% on sidoksissa suoraan sähkön tunneittaiseen tukkuhintaan (Nordpool spot), mikä kertoo kuluttajien kiinnostuksesta saada hyötyä nyt vallitsevasta alhaisesta pörssisähköstä.

Sähkön säätävyys tulee olemaan avainasemassa, kun fossiilista polttoainetta käyttävät voimalat ajetaan alas ja sääriippuvainen tuotannon osuus kasvaa.

Suomi on erityisen otollinen maa sähkön kysynnän joustopotentiaalin valjastamiseen monella tapaa. Suomessa on paljon sähkölämmitteisiä taloja, joissa kaikissa on tuntikohtainen energiamittaus. Lisäksi Suomen jakeluverkko on erittäin vahva (sopii kysyä onko se liiankin vahva, taloudellisessa mielessä) ja lähes jokaisessa taloudessa on internet-yhteydet, mikä tässä laajuudessa on maailmassa ainutlaatuista.

Toisaalta kuluttajan kannustin hankkia älykkäitä energian säätöohjaimia on vielä rajallinen; energian hinta on halpaa ja sähkölaskusta 70 % on kiinteää vero- ja jakelumaksua. Miksi investoida energian ohjaukseen, jos hyödyt jäävät marginaaliseksi? Viime aikoina on ehdotettu, eri tahojen toimesta, sähköveron (nykyään kiinteä 2,8 senttiä per kWh) muuttamista dynaamiseksi esimerkiksi sähkön pörssihinnasta riippuvaiseksi. Tämän kaltainen muutos toisi lisää joustoa loppukuluttajalle, joka voisi vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen paremmin kuin nyt. Myös verkkoyhtiön jakelumaksu, voisi olla tehoperusteinen. Toisin sanoen asiakas tilaa tietyn tehoisen ’jakeluputken’ ja maksu on aina sama niin kauan, kun asiakaan energiakäytön huipputeho alittaa sovitun rajan. Tätä mallia voisi verrata nykyisiin internet-sopimuksiin, jossa tilataan tietyn tehoinen laajakaista vakion suuruisella kuukausimaksulla. Nämä edellä mainitut muutokset ovat olennaisia, jotta saadaan luotua kannustimet investoida sähköenergian ohjausteknologiaan. Ohjaus optimoi hinnan, sääolosuhteiden, verkon tilanteen ja asiakkaan valitsemien parametrien suhteen ilman, että asiakkaan tarvitsee itse aktiivisesti säätää mitään. Näiden lisäksi tarvitaan pilottihankkeita, joissa selvitetään uuden säätöteknologian kokemuksia ja joiden avulla saadaan kuluttajille tietoa laitteiden toimivuudesta.

Suomessa on jo nyt kaupallistettu ohjainyksiköitä, jotka mahdollistavat talokohtaisen automatisoidun älykkään sähkön kulutuksen ohjauksen. Asiakkaalla on mahdollisuus seurata sähkönkulutusta ja talonsa lämpötilaa älykännykästään sekä valita eri käyttöprofiileja. Lisäksi palveluntarjoaja voi osallistua säätömarkkinoille (kun säätöä tulee tarpeeksi suuri määrä) aggregoimalla useita eri kotitalouksia.

Aggregoimalla useita kotitalouksia yhteen, palveluntarjoaja luo kohteiden säädöistä ’virtuaalivoimalan’ digitaaliselle alustalle.  Tällaisista virtuaalivoimaloista on jo pilottihankkeina toiminnassa mm. Porvoossa ja Espoossa. Älykkäitä energiaohjausjärjestelmiä ovat Suomessa kehittäneet mm. Cleworks Oy (Clebox) ja soveltaneet Fortum Oyj (Fortum Fiksu).

Suomessa on paljon teknologista osaamista liittyen sähkötoimialan joustoteknologiaan ja sähköautojen latausjärjestelmiin – ja mahdollisuus olla edelläkävijä kansainvälisessä kilpailussa. Teknologioiden kysynnän edistymisen ja uuden liiketoiminnan syntymisen esteenä on kuitenkin edelleen monia rakenteellisia jarruja. Jakeluyhtiöille kyseinen teknologia olisi erityisen kiinnostava – kuluttajalla, joka valitsee älyohjauksen, ei ole enää kannustinta vaihtaa sähkön toimittajaa koska laite optimoi energiakäytön pörssisähkön mukaan. Jotta kyseinen teknologia saadaan leviämään tarvitaan pilottihankkeita ja selvityksiä laitteiden käyttökokemuksista. Tästä kehityksestä luulisi olevan kiinnostunut myös kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Pekka Sulamaa

Toimitusjohtaja, Sulamaa Consulting Oy

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat